10.6. to, 221 matkapäivä, Cuxhavenissa satamapäivä

Aamulla näytti siltä, että päivän sää tulee olemaan epävakaista eli sadetta ja paistetta. Tällä kertaa ei säästä tarvinnut välittää, koska köydet pysyvät kiinni laiturissa koko päivän. Tosin sade häiritsee siivoamista, joka nyt on vaimon tuloa varten hoidettava huolella. Samoin tavaroiden järjestelyäå, koska olin elänyt veneessä viime uudesta vuodesta itsekseni ja tavarat olivat sen mukaisessa järjestyksessä.

Päivä menikin imuroinnissa, vuodevaatteiden tuuletuksessa, lakanoiden vaihdossa, veneen pesussa seinistä pilssiin ja tavaroiden pakkaamisessa uuteen järjestykseen.

Kävin syömässä pursiseuran ravintolassa iltapäivällä wienerschnitzelin, joka oli lautasen kokoinen ja hyvillä lisukkeilla ja maukas hintaan 7,50 euroa. Ravintolaa ja venesatamaa voi suositella Atlantille lähtijöille ja sieltä tulijoille. Tosin satamassa on kaikki palvelut kortilla toimivia juomavedestä suihkuun. Polkupyörät ovat vapaasti käytettävissä ja niitä on runsaasti ja hyväkuntoisia. Ajelin päivällisen jälkeen kaupungilla ja kävin myös rautatieasemalla ja tsekkasin marketin huomisia kauppaostoksia varten.

Illalla soiteltiin vaimon kanssa, joka oli saapunut Finnlinesilla Travemundeen, josta matksustaa aamulla junalla Cuxhaveniin.

11.6. pe, 222 matkapäivä, Cuxhavenissa satamapäivä.

Heräsin aikaisin ja lähdin hyvissä ajoin asemalle vaimoa vastaan. Ehdin käydä miellyttävässä kahvilassa espressolla. Ruusukimppu kourassa odottelin sitten asemalla vartin junan saapumista. 40 vuotisen avioliittomme pisin erossaoloaika oli päättymässä. Tunne saada vaimo mukaan veneelle oli melkein kuin hääyön odotus.

DB:n juna saapui saksalaisella täsmällisyydellä. Vaimo laskeutuu laiturille vain yhden kassin kanssa. Jälleennäkeminen on sydäntä lämmittävä tapahtuma. Aurinkokin paistaa mukavasti. Päätimme kävellä idyllisen kaupungin keskustapuiston läpi ja rantakatuja venesatamaan 1,5 km.

Juttua riitti. Kuljimme kuin pienet lapset käsi kädessä.

Ilma oli muuttunut hyvin lämpimäksi ja päätimme lähteä kaupungille, mutta ensin syömään pursiseuran ravintolaan. Oli shortsikeli ja lähdimme sen mukaisissa varusteissa liikkeelle. Keittiö oli kiinni, joten seuraavaan ravintolaan, joita Cuxhavenissa piisaa. Lähihotellin ravintolassa nautittiin grillattua lohta ja perunoita. Jatkoimme keskustaan ja markettia kohden. Taivaalle alkoi kerääntyä mustia pilviä ja hetken päästä alkoi kaatosade. Varusteemme eivät olleet sen mukaiset ja odottelimme porrassyvennyksessä sään paranemista. Sade lakkasi ja ilma kylmeni 10 astetta eli +15 asteeseen.

Kiiruhdimme sadekuurojen välissä markettiin ja ostimme ruokatarvikkeita aika monta muovikassillista, koska ei ollut tiedossa, mistä seuraavaksi on mahdollisuus ostaa. Olimme päättäneet, että huomenna aamulla ajetaan Kielin kanavalle ja saman tien kanava läpi. Sitä ennen on vene tankattava satamassa olevalla polttoaineasemalla.

Ajoimme marketilta taksilla veneelle ja vietimme illan sisätiloissa lämppäri päällä. Sään lämpeneminen oli ollut ihmeellinen tilapäisilmiö. Nyt oli taas kylmää ja kosteaa ja sumua. Laivojen sumutorvet huusivat Elben suistossa.

12.6. la, 223 matkapäivä, Cuxhaven- Holtenau/Kiel, n. 80 M

Aamulla 7.30 tankkaamaan ja Elbelle. Tuuli 6-8 m/s sivulta takaa. Päätettiin kuitenkin nostaa purje, kun ensin katsotaan, miltä tilanne näyttää sataman ulkopuolella. Näkyvyyttä on mukavasti. Laivaliikenne on vilkasta. Kokoajan menee ylös ja tulee alas useita erikokoisia aluksia ja väylän sivussa myös jo huvialuksia. Tuuli on kääntymässä aivan taakse ja kovenee 10 m/s, joten avaan vain genuan samalla kun kone työntää kohti kanavan suuta, 17 M Cuxhavenista. Nopeus voimakkaasta nousuvesivirrasta ja tuulesta johtuen on 10 kts.

Vaihdamme puolta Elben pohjoispuolelle merkityllä alueella ja tulemme kanavan suulle, jossa odottelee useita ennen meitä marinasta lähteneitä veneitä. Yhteys VHF:lä kanava 13 satamatoimistoon, josta ohjeena odotella hetki ja sitten päästään pienempään sulkuun.

Sinne mentiin yhden pienehkön laivan ja kymmenkunnan muun veneen kanssa.

Maksu hoidetaan kanavan toisessa päässä.

Sulutus meni hyvin ja kanavamatka koneella 12.25 alkaen on kovassa myötätuulessa 10-13 m/s vauhdilla. Monia eri kokoisia laivoja tuli vastaan ja yksi ohitti. Navigointiongelmia ei ollut. Kilometritolpat suorastaan vilistivät ohi ja viimeinen kymppikin meni joutuisasti.

20.30 saavuimme Holtenaun sululle yksin. Yhteys taas konttoriin, josta ohjeena saapua odotusalueelle ja tulla konttoriin maksamaan veneen ollessa sulussa.

Kiinnittyessä kipparilta putosi jatkettava puoshaka veteen kahvan kumiosan jäädessä käteen. nyt ei ole aikaa alkaa sitä pyydystämään, joten paperit mukaan ja konttoriin. Laituria kävellessä huomasin puoshaan ajelehtivan sen kupeessa ja nappasin laiturille. Kanavan tasolta noustaan 5 m pystysuoria seinämässä olevia tikapuita kanavan reunalle ja sieltä 4 kerrosta torniin, jossa maksu hoitui.

Sain vielä tuuliennusteen printattuna mukaan. Maksu kanavan käytöstä oli 13,00 €.

Sulusta tultuamme ajoimme viereiseen Holtenaun marinaan yöksi.

21.15 kiinnityimme laituriin.

Matkaa oli tehty 69,6 M kokoajan koneella.

13.6. su, 224 matkapäivä, Kielissä sataman vaihto

Siirryimme aamupalan jälkeen lähempänä keskustaa olevaan vierassatamaan. Alue on suuri, jossa on useita eri pursiseuroja Dustenbtrookin alueella. Löysimme heti paikan melko lähellä matkustajalaivasatamaa, jossa oli valtavan kokoinen risteilijä, arviolta 300 m pitkä ja 13 kerrosta.

Totesimme, että Loppuviikosta alkavaa Kielin viikkoa valmistellaan hektisesti ja mittasuhde on todella suuri. Lähes kaikille rantanurmikoille pystytetään telttakatoksia ja kaljahanoja, ei kymmeniä vaan satoja. Kysyessäni mahdollisuudesta saada vieraspaikkaa sain satamakapteenilta kuulla, että tällä alueella on kaikki paikat varattu kilpailijoille Kielin purjehdusviikon ajaksi alkaen 16.6.

14.6. ma, 225 matkapäivä, Kiel- Heiligenhaven 35 M

Kävin aamulla satamatoimistossa kyselämässä markettia ja paikkaa, josta saan ostettua Ruotsin itärannikon merikortit paperilla. Sähköisiä veneessä oli 3 kappaletta eri koneilla, mutta niiden varaan en jätä matkantekoa, vaikka läppäri toimiikin jonkin aikaa omalla akullaan.

Sain ohjeen ottaa polkupyörä laiturilta, maksu omantunnon mukaan ja ajaa kanavan rannalla olevaan karttakauppaan ja sieltä lähellä olevaan suureen markettiin. Passi taravitaan mukaan, koska alue on vapaasataman porttien takana. Pyörämatka noin 3 km suuntaansa. Kauppareissu meni hyvin aurinkoisessa säässä.

Klo 12.00 irrotimme köydet ja lähdimme 4 M matkan päässä olevalle venetankkausasemalle.

Tuuli ole alle 10 kts ja sateen uhka päällä. Tankkausasema löytyi Kielin lahden länsipuolelta ja sieltä jatkoimme kohti Heiligenhavenia aluksi koneella tuulta haistellen. Tuulen näyttäessä nousevan nostin ison. Hetken päästä se jälleen tyyntyi ja ajeltiin iso keskelle jalustettuna.

Muutaman tunnin päästä otin sen alas. Sateen alle jouduimme 10 minuutin ajaksi.

18.00 aikoihin tulimme sataman tuntumaan. Sisäänajo on aika erikoinen. Lähes maili sataman oikealta puolelta ajetaan hiekkavallin taakse, jossa väylä satamaan kulkee hyvin viitoitettuna.

Satama on suuri ja siellä oli hyvin vieraspaikkoja ja opastuskin riittävä.

Vastapäätä oli suomalaisvene Arctic Lady, jonka olin tavannut Den Helderissä.

15.6. ti, 226 matkapäivä, Heiligen Havenissa

Aamulla oli kovaa pohjoistuulta, joten päätettiin jäädä satamaan, koska pyykkiäkin oli runsaasti ja kippari etsi veneeseen varaosaa aamulla havaitun wc:n oven lukon rikkoutumisen korjaamiseksi.

Jousi oli ilmeisesti poikki, joten tarvitaan uusi lukko tai muu toimenpide.

Kävin paikallisessa venetarvikeliikkeessä, josta lukkoa ei löytynyt. Arjan mentyä pyykille avasin lukon laiturin vieressä olevan remonttipajan mukavan asentajan avustuksella, jolloin totesimme jousen olevan poikki. Palasin veneelle ja suunnittelin lukon korjaamista. Vaihdoin keulapunkan ovesta lukon WC:n oveen. Irroitin pyykkipojasta jousen, mutta muutaman yrityksen jälkeen totesin helpommaksi vääntää vanhasta jousesta toimivan, mikä onnistui. Lukot oli korjattu.

Iltapäivällä käytiin kaupassa ja pankkiautomaatilla ja ilta veneellä satamassa olleen Spican

miehistön kansa. Oli hienoa kuulla heidän seikkailuistaan Karibian vesillä ja uutisia Cantansta.

Terveisiä vaan ja onnea loppumatkalle. Olette tehneet huiman reissun.

16.6. ke, 227 matkapäivä, Heiligen Haven- Tanska / Hårbolle 52 M

Aamusää oli tyyni ja kaunis. Ajaltiin sillan ali ja merelle Fermehristä Larssonin puolelle. Meri oli tyyni ja tasainen. 12.30 nostin purjeet ja seilattiin 14.20 asti, jolloin tuuli taas tyyntyi. Laivoja kulki tasaiseen tahtiin ja väylän ylitystä piti vähän suunnitella, mutta ongelmia ei tullut.

Getserin niemen takaa pohjoiseen.

19.20 olimme perillä pienessä Hårbollen kyläsatamassa. Mukava tanskalaispariskunta ohjasi meidät viereensä vapaalle paikalle ja neuvoi maksuasiassa. Kirjekuoreen rahat ja kuori postiluukusta sisään. Sää oli kaunis, mutta viileni auringon laskiessa.

Iltakävelyllä kylä oli nopeasti katsottu, Se oli siisti pikkukylä.

17.6. to 228 matkapäivä, Hårbolle-Gåseberg Ruotsi, 72 M

klo 600 herätys kauniiseen viileään ja tuulettomaan aamuun.

Ensin ajettiin 3 mailia lounaaseen Stubbeköpingiin tankkaamaan. Korttiautomaatilla meni sormi suuhun. Ei tähän ainakaan luottokortit kelpaa. Satamatoimistosta saatiin ohjeet. Puolisen tuntia odottelua ennen kuin kauppa, josta sai kortin, jolla sai avattua dieselpumpun, avautui. Kortin kanssa pumpulle ja tankkaus. Sitten mittarilukeman kanssa takaisin kauppaan palauttamaan kortti ja maksamaan ostos. Melko omaperäistä, mutta toimii kuitenkin.

09.30 lähdimme koneella kohti Ruotsia melkoisen selän yli tyynessä ja tasaista merta pitkin. Laivaliikennettä oli jonkin verran, mutta väistöjä ei tarvittu.

Tasaista koneen hyrinää koko päivä iltamyöhään.

23.15 auringon laskettua ajoimme satamaan, joka löytyi helposti.

Matkaa oli tehty koneella ajaen GPS:n mukaan 83,5 M.

Satama oli hyvin valaistu ja allasmainen, jossa kiinnityttiin maalaiturin reunaan kyljittäin. Laiturin reunat oli puuta ja kiinnittymisrenkaita oli riittävästi. Sitten pehkuihin ja unta aamuun asti.

18.6. pe, 229 matkapäivä, Gåsebergissä päivä

Aamulla sitten nähtiin minne on tultu. Satamatoimistosta saimme materiaalia nähtävyyksistä eli kivirakennelmasta mäen päällä, joka muistutti Stonehengeä Englannissa. Isoja kivenmöhkäleitä ympyrän ja suorakaiteen välimuotoisessa kuviossa, ehkä 40x30 m.

Kylä oli kaunis pikkukylä. Alue on osa Ystadin kuntaa.

Kalasavustamo ja -kauppa näyttivät olevan suosittu kohde autolla paikalle tuleville. Samoin pikku leipomon puoti. Ravintoloitakin oli muutamia rannassa ja hyvä paikallisen meripelastusseuran museo.

Satamassa oli kaikki palvelut saatavilla ja ystävällinen palvelu.

Päivän kuluessa saapui 5 venettä meidän lisäksemme ja lähti kaksi aikaisemmin tullutta. Ruotsalaisia, saksalaisia ja tanskalaisia.

19.6. la, 230 matkapäivä, Gåseberga-Åhus 45 M

Aamulla sää oli osittain pilvistä ja aurinkoista. Tuuli lounaasta 4-6 m/s.

Lähtö 7.30

12.10 tuuli moinasi ja kone käyntiin.

15.00 alkoi tuulla ja pääsimme purjehtimaan. Tumman sävyiset pilvet alkoivat kerääntyä taivaalle ja varauduimme sateeseen noin 5 M ennen Åhusia. Sade tulikin kuuroina vettä ja rakeita. Tuuli koveni 10-13 m/s, mutta pääsimme satama-altaan suulle, jonka jälkeen oli tarkoitus laskea purjeet aallonmurtajan suojassa. Yht´äkkiä tuuli koveni rajuksi ja kääntyi 180 astetta. Vene kallistui lähes kyljelleen ja vaimon kaatui selälleen sitlooran pohjalle. Genua jäi pakkiin enkä päässyt sitä irroittamaan ajoissa. Onneksi kone oli jo päällä ja sain veneen kääntymään tuuleen vedättämällä koneella. Olimme hyvää vauhtia menossa sivuttain aallonmurtajan päätä kohden. Trompi katosi yhtä nopeasti kuin oli syntynyt eikä muita vaurioita kuin vaimon mustelmat syntynyt. Pelästyimme aika lailla, varsinkin vaimo.

Satama oli parin sadan metrin päässä joella ja paikka löytyi helposti.

Perillä olimme 16.00 ja matkaa oli tehty 44,8 M osittain purjein osin koneella.

Jälleen oli saatu ainutkertainen kokemus, jonka ei toivo ikinä toistuvan.

Iltakävelyllä Åhusin kaupungissa totesimme sen siistiksi ja pihat erittäin hyvin hoidetuiksi.

Kipparin visakorttia ei hyväksytty kilpailevien pankkien automaateissa, mutta vaimon kyllä.

Siitä tuli pieni päänvaiva. Marketti oli auki klo 21.00: een.

20.6. su, 231 matkapäivä, Åhus-Karlskrona 97 M.

Melkoisen kaunis aamu. Tuuli EES 7-8 m/s välillä 10 m/s.

0900 lähdimme kohti Karlskronaa. Heti satama-altaasta ulos päästyämme nostimme purjeet. Iso kokonaan ja genuaa 2/3 avattuna. Iltapäivällä tuuli koveni ja otin 1. reivin. Sisään saaristoon ajoimme koneella innokkaasti navigoiden. Grminin kartta ei ollut aivan ajan tasalla, mutta Simradin plotterissa oleva kartta vastasi täsmällisesti todellisuutta merellä. Tuulikin tyyntyi illan mittaan.

18.30 olimme perillä suuressa ja hyvin suojaisessa marinassa. Paikka löytyi ilman ongelmia. Valitsimme aisapaikan. Myös kylkikiinnitystä ja poijuja oli tarjolla.

Matkaa syntyi GPS:n mukaan 97,3 M.

Toimistosta saatiin palvelunumero 150 skr maksua vastaan. Suihkussa vedestä sai pulittaa 10 skr.

Netti oli saatavilla 20 skr/8h.

Kaikki satamassa oli kunnossa ja siistiä paitsi lasipullojen ja käytettyjen pattereiden palautuspaikat, jotka puuttuivat.

21.6. ma, 232 matkapäivä Karlskronassa pyykkäillen ja pankkiasioita selvitellen

Päätettiin jäädän pyykkäilemään, koska koneiden käyttö sisältyi satamamaksuun (150 skr) ja varsinkin koska pyykkiä oli kertynyt. Kiikarista oli kadonnut kompassi, jota piti lähteä etsimään alan liikkeestä.

Päivällä kävimme kaupungilla ruokaostoksilla. Kipparin visakin kelpasi taas nostoautomaattiin.

Kiikarin osalta meni heikommin. Kompassia ei löytynyt, vaikka patterit vaihdettiin. Neuvoksi sain ohjeen kääntyä myyjän tai valmistajan puoleen, jos takuu on voimassa.

Ilta veneellä. Satama todettiin erittäin hyväksi, yhdeksi parhaista.

22.6. ti, 233 matkapäivä, Karlskrona-Kalmari 55 M

Aamulla lähdimme 0755 täysin tyynessä kohti Kalmaria koneella 6 solmua ajellen sisäreittiä erittäin kauniin saaristomaiseman läpi.

14.00 alkoi tuulla ja saimme aluksi 4-6 m/s myötäistä, joka nousi 8-10 m/s, mutta onneksi pahoja pilviä ei tullut, vaikka välillä siltä näytti.

17.10 olimme perillä. Matkaa oli GPS:n tripissä 55 M. Satamaan on helppo reitti ja paikkakin löytyi vaivatta. Loput täyttyivätkin sitten melkoisen nopeasti ja viimeiset tulijat saivat paikkojaan etsiskellä. Satamatoimiston tyttö oli kuittivihon kanssa paikalle, ennen kuin köydet oli kiinnitetty, mutta ystävällisessä hengessä

maksut hoituivat ja palveluista saatiin selvyys. Kaikkia löytyy saunasta alkaen, joka tietysti otettiin maksuun sisältyneenä. Kipparin edellisestä saunomisesta oli kulunut lähes puoli vuotta.

23.6. ke, 234 matkapäivä, Kalmari- Borgholm/Ölanti 17 M

Aamupäivällä kierreltiin Kalmarin historiallisen kaupungin nähtävyyksiä ja käytiin kaupoilla hankkimassa tuliaisia ja provianttia.

Päätimme tehdä vain lyhyen matkan Ölantiin Kuninkaallisen perheen kesälinnan sijaintipaikalle Borgholmiin.

1220 lähdettiin tyyneen hellesäähän ja ajeltiin koneella koko matka kesän parhaassa hellesäässä.

1510 kiinnityimme Borghomin isoon vierassatamaan, jossa oli melko tyhjää. Satamassa tavattiin illemmalla suomalaisvene Merika, jonka miehistön kanssa vaihdettiin matkakuulumisia.

Täälläkin palveluihin kuului sauna ja uima-allas hotellin tiloissa. Kippari kävi kokeilemassa ja totesi kelvollisiksi. Vesiastiakin löylyä varten oli, vaikka ei kuuppaa. Edellisessä paikassa puuttui kiulusta pohja ja kuupasta löytyi vain varsi.

Illalla käveltiin kaupungin keskustaan, joka on aivan sataman vieressä ja todettiin se turistirysäksi.

Joka paikassa valmisteltiin juhannusvieraiden vastaanottoa. Vielä heitä ei paljoa näkynyt.

Ajattelimme jäädä juhannusta viettämään, joten maksoimme jo kolmen päivän maksut.

24.6. to, 235 matkapäivä, Borgholmissa turistina

Aamu valkeni kauniina ja lämpimänä.

Vuokrasimme pyörät ja lähdimme kierrokselle linnan puutarhaan ja vanhan linnan raunioita katsomaan, ehkä muutakin. Pyörävuokra on 24,00 € vuorokausi ja menopelit kelvollisia.

Vuokraamon omistajalta saimme vihjeen käyttää luontopolun pikkutietä, joka menee meren rannan tuntumassa alkumatkan. Kaunista siellä lehtimetsän siimeksessä olikin mustarastaiden konsertoidessa.

Linnan lähellä oli historiallinen perinnekahvila ja pikkumuseo torpparin mökissä.

Linnan puisto oli näkemisen arvoinen. Jussi otti sieltä paljon vihjekuvia pojille ja tuttaville puutarhan suunnitteluun käytettäviksi.

Vanhan 1800 –luvulla poroksi palaneen linnan kivirauniot osoittivat linnan olleen mahtava rakennus aikoinaan Ruotsi-Suomen valtakunnan ollessa voimissaan. Linnan piha oli suuri kuin jalkapallokenttä. Upeat näkymät kerroksissta Kalmarin salmeen ja suuret huoneet ja leveät portaat ja neljä kerrosta. Ei ihme, ettei haluttu rakentaa uudelleen.

Kolmen ja puolen tunnin lenkin jälkeen kävimme hotellilla saunassa ja uima-altaassa. Kahdestaan saimme nauttia sitä herkkua, vaikka hotelli oli täyttymässä ja venesatamassa ruotsalaisia, saksalaisia ja hollantilaisia venekuntia kymmeniä. Vaimon kanssa todettiin, että paljon menettävät elämän pikku nautinnoista, koska eivät saunan antamaa mielihyvää ymmärrä.

Illalla alkoi satamaan kerääntyä juhannus´vieraita ei nuorisoa erilaisilla veneillä hardtoppareista troolareihin ja mekkala oli sen mukaista. Musiikki kovalla ja oma huuto sitäkin kovempaa.

Päätettiin muuttaa seuraavana päivänä majaa, vaikka olikin saatu kuulla myönteistä tarinaa Borgholmin juhannusjuhlista. Muutto ei sinänsä nuorisosta johtunut, vaan mieli teki kohti kotia.

25.6. pe juhannusaatto, 236 matkapäivä, Borgholm-Nynäshamn 130 M

Aamu oli kaunis ja lämmin. Päätimme lähteä Oskarshamniin ja viettää siellä aattoilta. Matkaa sinne olisi vain 18 M . Satama oli rauhallinen. Illan ja yön kukkuilleet nukkuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tankasimme ja

11.10 suuntasimme koneella merelle. Tuulta ei ollut nimeksikään.

Pohdimme hetken mitä Oskarshamnissa tehtäisiin ja todettiin se tarpeettomaksi, joten voimme jatkaa matkaa pitempäänkin vaikka yli yön ja seuraavaa päivää. Toivottavasti aurinkoista ja yöllä täysikuu.

Kippari vähän ihmetteli vaimon mielen muutosta, mutta yhdessä päätimme jatkaa Nynäshamniin, jossa on suuri 250 paikkaa käsittävä vierassatama ja selvä reitti ja josta on hyvä jatkaa Sandhamiin vaihteeksi sisäreittiä.

Iltapäivällä oli sen verran tuulta, että seilasimme muutaman tunnin tuulen loppumiseen.

Veneitä oli aika vähän liikkeellä illan mittaan, laivoja ei ollenkaan. Auringonlasku oli todella upea taas kerran. Samalla nousi kuu vastakkaiselta puolelta taivasta. Tuuli virisi 22.30 lännestä 6-7 m/s voimistuen 8-10 m/s aamuyön aikana.

26.6. la, 237 matkapäivä, matka Nynäshamniin jatkuu,

Meri muuttui tuuleen nähden ikävän kuoppaiseksi eikä kumpikaan voinut nukkua koko yönä. Yöllä ei varsinaista pimeyttä tullut ollenkaan johtuen osin myös kuutamosta. Vauhti oli hyvää 6,5-7,5 kts sivutuulessa. Auringon noustessa taivas oli osittain pilvessä. Maata odotettiin näkyviin, mutta ei vaan näkynyt kuin merta ja merta ja suurenevia aaltoja. Tuulen alkaessa nousta yli 10 m/s tein 2. reivin varmuuden vuoksi ja koska väylä satamaan oli outo. Meno tasoittui ja ohjailu helpottui ´huomattavasti, vaikka avasin genuan lähes kokonaan. Sitten tuulikin keveni aika pian, mutta en enää nostanut iso kokonaan. Matkaa oli jäljellä 10 M. Reitti mereltä Nynäshamniin oli selvä ja hyvin merkitty.

11.05 olimme perillä. Matkaa oli GPS:n mukaan tehty 133,7 M, josta noin puolet seilaten. Marinassa oli hyvin vapaita paikkoja ja palvelut lähellä. Saunavuorokin varattiin, 40 € yhteensä. Parin tunnin unien jälkeen menimme saunomaan. Sauna oli todella kuuma ja löylyn heitto varten löytyi asianmukaiset välineet. Kävimme marketissa ja vaimo valmisti heinon herkullisen kesäisen aterian uusista perunoista, graavilohesta ja salaattiaineksista kyytipoikana Åhlborgin Akvaviittia.

Kipparin lisäys oli tanskalainen tomaattisilli Gåsebergasta.

Illalla kirjoitin blokin ajan tasalle ja huomenna julkaisen tekstin ja kuvia, jos netti edelleen toimii.

Nyt alkaa unen puute painaa.

27.06. su, 237 matkapäivä, Nynäshamn-Sandhamn 43 M

10.34 irrotimme köydet ja menimme tankkauslaituriin.

11.00 lähdettiin merelle ensin kohteena Ormö, melko lähellä, mutta pian muutimme suotuisan sään ansiosta määränpäämme Sandhamniksi Tukholman väylän itäpäässä.

Päivä meni pääasiassa koneajoksi erittäin runsaslukuisten Juhannuksen vietosta palaavien ruotsalaisveneilijöiden parissa kaunista sisäistä saaristoreittiä ajellessa. Peerillä olimme klo 19.00.

Kipparille satama oli erittäin tuttu lukuisten Gotland Runt kilpailujen johdosta.

28.06. ma, 238 matkapäivä, Sandhamn- Utö, 85 M.

0700 irtauduimme Sandhamnin laiturista ja ajelimme koneella lähes tyynessä kohti Utötä.

Pari laivaa näkyi takana . 14.00 oli Svenska Björn tvärsissä paapuurissa ja hieman myöhemmin Bogskärin majakka vieressä styrpuurissa.

22.45 saavuimme perille Utöhön, jossa kiinnityimme hotellin laituriin. Laivalaiturissa oli Kristina Cruisesin Brahe laiva, joka on hyvin tuttu meille Kotkailaisina.

29.6. ti, 239 matkapäivä, Utö-Vänö 29 M.

Aamupäivällä saunoimme rantasaunassa, 35,-/h, mutta sauna oli hieno ja talviturkin heitto kotivesillä mainio kokemus, vesi + 13 C.

13.50 lähdimme Vänötä kohti täysin purjein. Saimme seilata koko matkan hyvässä sivumyötäisessä tervehtien lukuisaa länttä kohti purjehtivien joukkoa.

19.00 olimme perillä upean kohtuupitkän purjehduksen jälkeen.

30.06. ke, 240 matkapäivä, Vänö-Hanko, 30,5 M.

Vänöstä lähtö 08.30 täysin purjein kevyehkössä sivuvastaisessa tuulessa. Kasnäsin väylän kohdalla tuuli loppui ja siitä Hankoon jatkettiin moottoripurjehtimalla.

13.50 olimme Hangossa, jossa ensitöiksi tankattiin kaikki säiliöt täyteen. Vain 40 l sopi menovettä eli dieseliä, oten 120 l oli taas käytettävissä.

1.07. to, 241 matkapäivä, Hanko-Kotka 150 M.

Vaimo joutui viemään auton Kotkaan, joten kippari seilasi viimeisen etapin yksin.

Sää oli hieno, tuuli SSW 7-10 m/s, lämmintä aurinkoista.

11.45 köydet irti ja merelle. Seilasin ulos Ajaxin kautta. Tuuli nousi välillä 12 m/s ja otin reivin isoon.

21.00 olin Porkkalan selän itäpuolella ja seilasin saaristovälälle ohitettuani Porkkala Kallbådanin.

Tuuli oli täysin takana ja seilasin virsikirjalla 5-6 m/s tuulessa ja tasaisessa vedessä.

00.30 Rysäkatin kohdalla tuuli tyyntyi ja ajoin koneella Katajaluodon eteläpuolelta Guggenstenille 2.07. klo 01.30.

04.30 ohitin Onaksen portin ja 08.30 Hamnholmenin.

11.30 nostin purjeet Kaunissaaren pohjoisniemen kohdalla, josta halusin vielä seilata kotisatamaan Kotkan Meriniemeen, jonne saavuin klo 13.03. Vaimo odotti laiturilla tyytyväisyydesstä säteillen.

GPS trippi näytti viimeisen legin 148,1 M ja Loki kokonaismatkaksi 8260 M, johon voinee lisätä 10 prosenttia eli takana oli 15.08. 2009 lukien noin 9000 M.

Vene ja kippari olivat kunnossa.

21.5. pe, 204 matkapäivä, Lähtö Leixoes/ Portosta – La Corunaan, matkaa 185 M

Lähtöpäivän aamu oli kaunis ja lämmin.

Aamulla tuntui olo niin virkeältä, että päätin jatkaa tänään matkaa määränpäänä joko Vigo tai La Coruna.

Aamu meni vilkkaasti valmisteluissa. Blokin päivitys. Kauppareissu ja polttoainetäydennys.

Marketti oli 1,5 km päässä rantakatua mitattuna. Oli eraittäin helteinen reissu.

Polttoaine täytyi alaveden aikana kantaa 200 m päässä päässä olevalta pursiseuran asemalta.

Tyhjensin kolme kympin kanikkaa tankkiin ja lähdin hakemaan 5x10 l. Sain marinasta kaksipyöräisen kottikärryn, jolla oli helppo tuoda täydet kanisterit. Ponttoonissa oli käydä köpelösti, koska laskeutumiskulma rampissa alavedellä olikin jyrkempi kuin miltä se näytti ja kanisterikärry meinasi tyrkätä kuljettajan pois edestä jarruttelemasta ja jatkaa vapaasti ponttoonille. Niin ei kuitenkaan onneksi tapahtunut ja dieselit saatiin paattiin.

Kävin vielä nauttimassa luonaan erittäin paikallisessa ravintolassa noin 400 m marinasta. Meitä sattui olemaan kaksi asiakasta 20 asiakkaan salissa. Toinen käänsi ruokalistaa minulle englanniksi portugalista. Sain tilaamani kalaluonaan, joka oli kelvollinen.

Eilen haaveilin klo 9.00 lähtöajasta, joka siis osoittautui täysin epärealistiseksi. Tosin nettihommaat sotki aikatauluni.

Klo 16.35 irrotin köydet laiturista ja seilasin merelle.

Tuuli oli alle 10 kts jostain takaa. Ajelin koneella 1h 45 min. Sitten ilmestyi tuuli lännestä. Rullasin genuan auki. Ison purjeen olin nostanut heti lähdettyä valmiiksi odottelemaan.

Tuuli oli NNE 7-8 m/s . Ennusteen mukaan tuuli ei nouse yli 5 m/s. Seilasin suuntaan 300 astetta ja vene kulki n. 4,2 kts. Tuuli oli sopivan voimakasta, mutta suunta vei liian alas, tosin joka tapauksessa olin matkalla ulos rannikon läheisyydestä, jossa on kalastusmerkkejä runsaasti myös kalastusaluksia toimessaan aamuyöstä.

Laivoja oli redillä useita ja kulussakin joitakin.

21.10 tapahtui mielenkiintoinen kohtaaminen. Laiva tuli perässäni, tosin ulompaa reittiä kuin minä leikaten kulkusuuntani. Tarkkailin suuntimaa laivaan eikä se näyttänyt mitään merkkiä muuttumisesta. Laivan ollessa noin kaksi mailin päässä, päätin väistää ja käynnistin koneen vauhdin lisäämiseksi. Tuuli oli keventynyt ja etenin noin 4 kts. Koska laivan suunta oli aika lähellä omaani, päätin mennä edestä. Lisäsin vauhdin 7 kts:ään kääntäen suuntani kohtisuoraan laivan kurssia ja menin melko pian laivan kulkusuunnan yli ja näin sekä mastovalot että laivan toisen kyljen, joten olin ylittänyt sen kulkusuunnan. Matkaa laivaan oli ehkä maili. Laiva oli keskikokoinen tankkeri. Sitten laiva yhtäkkiä käänsi 90 astetta eli kulkusuuntaani ja hiljensi vauhtia. Mietin, mitä tehdä ? Hiljensin nopeutta ja katselin tankkerin liikkumista. Oliko se kuitenkin menossa edestäni ? Seuraavaksi tankkeri kääntyi takaisin Porton satamaa kohti ja meni menojaan. Muistokseni jäi ikuinen kysymysmerkki. Oliko minulla yleensäkään mitään tekemistä kääntymisen kanssa ? Vai mistä oli kysymys.

Muuten ohitukset ja sivuutukset ovat sujuneet ilman hämminkiä. Laivan ajaessa kohti on veneestä vaikea havaita sen aikomuksia sen ollessa kaukana, vaikka hyvin näkyykin. Vasta melko lähietäisyydeltä voi todeta, kuinka laiva aikoo ajaa. Avomerellä useimmiten laivat eivät tule 2 mailia lähemmäs. Ahtailla väylillä on tietysti eri asia. Ainahan purjeveneilijä laivaa väistää, kun tarve vaatii.

22.5. lauantai

02.25 käynnistin koneen, koska tuuli keveni alle 10 kts ja veneen nopeus alkoi hiipua alle 4 kts. Ajelin ison kanssa 5- 5,5 kts suuntaan 345-350 astetta eli 15 liian alas. Matkaa Finisterreen oli 79,3 M. Pidin sitä sopivana kiintopisteenä. Sieltä oli vielä la Corunaan 64 M. Olin 26 mailin etäisyydellä rannasta. Yö oli kaunis, tähtitaivas puolikuu ja lähes tyyntä.

06.05 auringon noustessa tuli katamaraani vastaan. Ajoi koneella ilman purjeita. Matkaa Finisterreen 63 M. Delfiinejä on näkynyt useita parvia ja ilmeisesti jotain niiden ravintoa lilluu pinnassa. Pieniä noin tuuman läpimittaisia eläimiä, jotka heiluttelevat eviään.

10.00 matkaa Finisterreen 44,3 M. Olen Vigon lahden suulla noin 21 M päässä rannasta.

12.35 lisäsin 2 kannulista dieseliä tankkiin eli 20 l.

13.30 tuli lännestä purjevene koneella ja leikkasi kurssini takaa alle mailin päässä.

16.30 lensi lentokone matalalta tunnistamassa Kristiina II ja toisen lännestä samanaikaisesti tulleen veneen. Toinen vene oli iso ja meni kovaa. Arvioin kaksi kertaa oma nopeuteni.

17.15 veneen nopeus 4-4.5 koneen avustamana. Valmistin aterian eli pyttipannun eilisestä.

Näyttää siltä, että pääsen Finisterreen 9,5 M tällä halssilla ilman vendaa, tuuli WNW.

Klo 19.30 käynnistän jälleen koneen, jonka olin välillä pysäyttänyt. Rullasin genuan sisään ja ajoin väkisin ylikurssia vastatuuleen, jotta vältyin vendalta.

20.25 Finisterre oli tvärssissä oikealla. Olin tehnyt matkaa lokin tripin mukaan 113 M ja matkaa Corunaan oli se 64 M.

23.5. su , 206 matkapäivä

03.30 moottori yhtäkkiä pysähtyi. Tuuli oli alle 5 kts ja aalto vielä aika jyrkkää, joten vene heilui melko tavalla joka suuntaa, niin kuin sillä on tapana joskus tehdä.

Arvelin ongelman olevan pa-järjestelmässä. Suodatin taas tukkeessa. Yritin saada genuan vetämään jonnekin päin, ainoa suunta oli takaisin. Vauhtia ei ollut nimeksikään, joten ei haitannut.

Avasin moottorikopan ja totesin polttoainetta olevan moottorin alle. Siis jostain vuotaa ja kone sai ilmaa sisäänsä. Hankalimmassa paikassa sijaitseva suodatinkuppi oli löystynyt ja vuoti. Otin sen pois kokonaan ja tarkastin filtterin kunnon. Olin putsannut sen Las Palmasissa maaliskuun alussa.

Likaa ei ollut, joten filtteri ja kuppi takaisin ja konetta ilmaamaan. Kuinkahan onnistuu, koska samalla pitäisi startata ja ruuvata yksi mutteri auki. Avasin mutterin ja menin starttaamaan. Kone käynnistyi ja sammui. Ruuvasin mutterin kiinni ja starttasin uudelleen lähti ja kävi. Automaatti-ilmaus toimi hyvin. Aikaa meni puolisen tuntia. Matkaa oli jäljellä 40 M la Corunaan.

07.20 soitin iridium satelliittipuhelimella kotiin.

11.30 Olin la Corunan respan laiturissa. Matkaa oli kertynyt GPS:n mukaan 188 M.

Päivä kului levätessä ja kaupungilla kävellessä. Kävin ihmettelemässä satamassa olevaa lentotukialusta. Sisään en päässyt. Lentotukialus on paljon pienempi kuin olin kuvitellut. Kiitorataa ei nimeksikään. Ja hävittäjät kannella aivan liian suuria mahtuakseen laskeutumaan. Kun viereen oli tullut valtameriristeilijä, kutistui lentotukialus, Prince Ardeney, muistaakseni, entistä pienemmäksi.

24.5. ma, 207 matkapäivä, lähtö Biskajanlahden ylitykseen, noin 370 M

Kävelin telakan rantaan ja marina Corunaan, joka on uusi ja mahtava. Telakalla kyselin pa. tankkauksesta ja sain kuulla, että huomenna klo 12.00 sopii, koska vesi on ylhäällä.

kyselin myös veneen noston ja pohjan pesun mahdollisuutta, koska ukissa roikkui juuri yksi pestävä. Hinta nosto, pesu ja lasku 94,00 veroineen. Sanoin palaavan asiaan.

Pesin koneellisen pyykkejä ja kuivasin. Sade kasteli ne uudelleen melkein kokonaan. Kävin marketissa ostoksilla ja illalla syömässä juuri minulle sopivan jättiannoksen sianlihaa, perunoita ja salaattia ja lisukkeita. Hyvä ruokaravintola ja annos talon erikoinen. Paikka sijaitsee pyhän Marian aukion varrella. Siellä on kymmenen muutakin, muuta tämä ensimmäinen tultaessa marinasta, oikealla puolella kujaa.

Sää oli koko päivän vaihteleva ja välillä satoi kunnolla. Korjasin tilapäisesti WC:n pumpun, josta tuli pumpatessa tippa pari puhdasta vettä. Nyt pitää Sikaflexin ansiosta, mutta pumpun kansi on murtunut ja vaatii uuden pumpun tai koko hökötyksen.

25.5. tiistai, 207 matkapäivä, La Coruna – Brest, 370 M

Aamulla satoi, mutta päivällä näytti selkenevän. Lähtöni suunnittelin iltapäiväksi.

Kävin uudelleen aamupäivällä telakalla ja kyselemässä nostosta ja pohjan pesusta. Ei kuulemma käy tänään, ehkä huomenna. Se siitä edullisesta hinnasta.

Menin Marina La Corunan respaa kyselemään, onko vaimon lähettämä kirje tullut. Ei ole. Samalla utelin pohjan pesusta. Telakka hoitaa, mutta se ei ole sama, jolla kävin. Hintaa kertyy 250,00 .

Päätin ottaa ja klo 13.00 tapahtuu nosto. Aikaa menee tunti ja sitten lähden sieltä suoraan.

Pohja oli todella pesun ja maalauksenkin tarpeessa. Samalla sain tarkastettua potkurin. Siinä oli paljon töhnää ja kaksi lapaa menee korroosion vuoksi vaihtoon syksyllä. Sain sen puhtaaksi ja varmistettua kotimatkan onnistumisen.

Kristiina II takaisin veteen. Lähtiessäni klo 13.50 totesin heti, että kone vetää aivan eri tavalla ja venevauhti on kuten pitääkin.

14.45 nostan purjeet päästyäni satamasta ja ulos tulevan laivan tieltä. Tuuli on hyvästä suunnasta ja sopivan voimakas. tuuli SW W 10 m/s , joskus puuskissa 12. Lulu pitää suuntaa ja matkanteko alkaa leppoisasti 6-7 kts. Suuntana ensin pohjoinen ja sitten 30 astetta Brestiin asti.

Kierrän Cabo Villanovan ja ohitin 16.35 Capbo Priorin ja vähän sitä ennen ranskalaisen sotalaivan, joka kurvaili merellä poukkoillen sinne tänne. Laitan Brestin edustalla olevan ensimmäisen poijun, josta alkaa viitoitettu reitti sisään. Plotterin mukaan matkaa reittipisteelle on 300, 2 M ja siitä Marinaan n. 40 M. Reitti on suoraan myötäiseen, joten leikkaan 2+0 astetta tai vähän yli eli ajan kurssiin 10 astetta.

21.15 olen tehnyt matkaa 30 M ja merkilleni on siis jäljellä 270 M ja Brestiin n. 40 lisää.

Nopeus on hyvänlainen 7-8 kts. Tuulee 10-13,5 m/s, onneksi jälkimmäistä lukua harvemmin.

Päätän ottaa yöksi 2. reiviin, nyt iso on kokonaan ylhäällä.

22.05 tein reivin ja rullasin genuaa jonkin verran pienemmäksi ehkä 2/3 osaa on jäljellä.

Vauhti putosi lähes 2 kts, mutta meno tuntuu paljon mukavammalta ja varmalta. Ei mennä enää riskillä missään mielessä.

Tuuli on edelleen 10-13 m/s, mutta tuntuisi olevan laskemaan päin.

Yöllä on osittain kuutamo ja silloin näkee hyvin, mutta muuten ei pimeydestä mitään erota, paitsi alusten valoja.

23.55 merkkaan sijainnin myös paperikarttaan eli Imrayn North Atlantic Ocean Passage Chart karttaan, jonka mittakaava on 1: 7620000. Siinä ei kannata minuutin murto-osista välittää, koska lyijykynän viivakin on useita maileja leveä. Reittipisteistä muodostuu kuitenkin sillekin kartalle kuljettu reitti.

26.5. ke, 208 matkapäivä, Biskajalla

00.01 laiva näkyvissä vasemmalla takana. Punaista tai vihreää ei erota. Kuu on osittain pilvessä, mutta valaisee niin paljon, että horisontti näkyy selvästi. Matkaa jäljellä 250 M poijulle.

05.52c merkkaan taas sijainnin karttaan ja totean matkaa poijulle olevan 217 M. Lokin mukaan nopeus 6,5 – 7 kts. Tuuli on 10-11 m/s lännestä, joten voin pitää kurssi suoraan kohteeseen.

Meri on melko epätasainen, jyrkkiä epäsäännöllisiä aaltoja n, 2-2,5 m korkeita. Muuten yö oli helppo. Sain nukuttua yhteensä muutamia tunteja kolmessa eri jaksossa eikä väsymys vaivaa.

08.50 merkille on 200 M ja puoleen väliin vielä 56 M.

Sitten tuuli kääntyi luoteeseen ja keveni 6,5-8 kts tasolle. Meri alkoi tasoittua huomattavasti, mikä helpotti elämää valoisuuden lisäksi. Kun aurinko vielä alkoi paistella, voin sanoa, että olosuhteet eivät paljoa voisi tästä parantua.

10.10 tuli purjevene vastaan luovien noin mailin päästä sivuutus. Ei näkynyt käden heilautusta sen verran kaukana oltiin.

13.25 Lokin trippi näyttää 150 M tehdyksi ja olen seilannut noin vuorokauden Brestistä purjeiden noston jälkeen. Tuntui mukavalta pitkien kryssien ja pläkien jälkeen.

WP on vielä 171 M jäljellä.

14.45 on purjehdittu vuorokausi ja 157 M. Keli on ollut erittäin suotuisa tällä kertaa toisin kuin menomatkan ylityksellä, jolloin koettiin Hannun ja Tuomon kanssa elämämme muistettavin Biskajan ylitys myrskyn silmässä vrk.

16.52 on tasan 150 merkille ja saman verran takana. Tuuli on noussut 9-10 kts suuntana NWW. Suuntani oli 28 astetta ja veneen nopeus 6,5 -7 kts. Lulu hoitaa perän pitoa moitteettomasti jopa uskomattoman hienosti. Vielä kun oppisi tähystämään, se olisi täydellinen. Kysymys on Hydrovane tuuliohjaimesta. Iso on 2. reivissä ja genua melkein puoleksi sisällä.

21.07 lokin trippi täyttyy 200 M ja alkaa alusta. Nopeus ja suunta ovat edelleen ok, suoraan merkille tuulikulmalla AWD 55-60 astetta. Tuulee NW 9-10 m/s.

21.45 pienensin genuaa mustaan merkkiin ja menin sisään. Suljin luukut, jotta olisi vähän lämpimämpää. Olin keskellä Biskajaa, joten katsoin kohtaamisriskin olevan olematon, joten en laittanut tutkaakaan päälle.

22.30 tulin jäleen ulkotöistä sisään. Vene kulkee nyt 5,5-6kts, tuuli on vähän moinannut 7-9 m/s ja tulee suoraan luoteesta. Aalto alkaa tasoittua ollen selvästi keskimäärin alle 2m.

Tänään ei ole ollut yhtään havaintoa veneistä tai muista aluksista. Jälleen oli paljon dellfiinejä, useita suuria parvia, jotka kävivät kisailemaan tai häätämään venettä pois apajiltaan. Joka tapauksessa ne ovat yksipurjehtijalle tervetullutta vaihtelua.

23.07 merkkasin sijainnin paperikarttaan.

27.5. to, 209 matkapäivä ja kolmas päivä Biskajalla

02.00 heräsin. olin nukkunut 2 tuntia ja herääminen oli melkoisen tokkuraista. Olosuhteet eivät olleet muuttuneen klo 23.00 verrattuna.

06.40p panin lämppärin päälle pariksi tunniksi.

07.40 purin reivin isosta, koska tuuli on vakiintunut NW 6-7 m/s.

12.30 merkkasin sijainnin.

14.00 tuuli on kääntynyt pohjoiseen tai melkein 350 astetta. En pysy enää kurssilla. Ei tosin paljoakaan alas +5 astetta, mutta epäilen, että suunta tulee vielä laskemaan

tuulen kääntyessä idän puolelle. Matkaa WP:lle eli merkilleni on 32 M ja kurssi laskee koko ajan.

Veneen nopeus on 5-5,5 kts.

2. matkavuorokausi täyttyy ja saan 148 M 14.40 mennessä. eli 24 h. Voin olla hyvin tyytyväinen tuli lopussa mitä tuli.

15.01 lokin trippi näyttää 106 eli 306 M on takana. Laiva ajaa edestä melko läheltä noin kaapelin etäisyydeltä, mutta olen varuillani ja tilanne on puolin ja toisin hallinnassa.

Toinen laiva menee takaa kauempana. Pysäytän koneen, joka on käynyt latausta varten pari tuntia tyhjäkäynnillä. Suunta on 55-60 astetta, pitäisi olla 30 astetta. Veneen nopeus on vielä 6 kts.

Maatkaa on merkille noin 20 M.

22.15 panen koneen käyntiin ja ajan loppumatkan 30 M vastavirtaan vastatuulessa, mutta onneksi kumpikaan ei ole kovin paha, joten etenen 4-5 kts.

28.5. pe, 209 matkapäivä ja kolmas Biskajalla

00.25 ohitin Chaissee de Sein poijun. joka oli merkkini.

0600 Köydet oli kiinni Marina de Chatoun laiturissa. Taisi olla viimeinen mahdollinen paikka.

Olin ylittänyt Biskajan ennätysajassa omissa mittasuhteissani ja väsyneenä, mutta onnellisen pakkailen ison ja kasaan köydet ja täytän lokikirjan ja soitan Arjalle ennen nukkumaan menoa.

Parin tunnin unet ja sitten toimistoon. Ei kysytty passia tai vakuutustodistusta. Riitti veneen nimi, jolla perusteella löytyi muut tiedot viime vuoden syksyn käynnistä. Nyt olla enää poliisivaltiossa kuten Biskajan eteläpuolella.

Sitten kävin katsomassa satamassa olevaa laivaston helikopterien tukialusta, joka 60- luvulla oli rakennettu hävittäjäksi mutta 80-luvulla muutettu helikopterien tukialukseksi. Ja nyt lähtiäisjuhlat. Laiva menee romuttamoon, mutta henki jää. Sen osoittavat ranskalaiset. Kansalaisten kiinnostus on suurta, 400 pari tai enemmän jono kiemurteli seuraavana päivänä laivaa katsomaan halunneita. laivan historia liittyi tiukasti Brestiin ja brestiläisiin. Se oli rakennuttu Brestin telakalla ja muutettu siellä ja piti kotisatamanaan Brestiä. Tarjolla oli myös monenlaista oheistuotetta ja kuvakertomusta laivan historiasta. Ilotulitus lauantai-iltana oli mahtava. Laiva oli perinteisen sotalaivan näköinen kaunotar eikä nykyisten laatikkoalusten muodoista tai muodottomuudesta näkynyt vielä merkkiäkään. Laiva oli mielestäni lähempänä kahtasataa metriä kuin 150 pitkä. Netistä voi tarkistaa, jos harrastusta riittää.

Illalla kävin Vinomania nimisessä nettiravintolassa syömässä. Tilasin dinnerin ja sai todella merkillisen lautasellisen ateriaksi. Siinä oli 5-6 erilaista meetvurstia suuremmilla ja pienemmillä rasvapaloilla siivuina ja pekonin siivuja muutama sekä muutama salaatin lehti. Olin pudota istuimelta hämmästyksestä. Koska annoksen hintaan 11,00 euroa sisältyi lasi punaviiniä, päätin syödä sen. Käydessäni WC:ssä huomasin, että eräässä pöydässä nautittiin juuri samanlaista annosta kahteen pekkaan viinipullosen ohella. Tämä oli hyvä havainto, koska olin suunnitellut kysyä tarjoilijalta, onko kukaan ennen minua tilannut samanlaista annosta.

Tarjoilijalta olin kysellyt, että mitä annoksessa on. Onko lihaa ? Vastaukseksi sain, että pork., jonka tulkitsin lihaksi, mutta se olikin makkaraa. Matkailu avartaa.

Sitten kävin englantilaisessa Pubissa oluella ja kuuntelin hyvää musiikkia. 22.30 oli veneellä ja saman tien punkkaan, joka oli kostea ja kylmä, mutta uni tuli heti.

29.05. la, 209 matkapäivä, Brestissä turistina

Heräsin aamulla 0700. Sää oli hyvin harmaa ja satoi ja tuuli reippaasti NW 10-12 m/s.

Päätin lähteä huomenna aamulla eteenpäin, ellei ole vaarallinen keli.

Maksoin respassa oleskeluni n. 22,00 pvä. Täytin tankin ja ostin 20 l dieseliä kannuihin. Vettä tankkasin myös.

Lähtiessäni totesin Jane de Arc laivan yleisöpäivän kiinnostavan, mutta Kristiina II halusi kotiinpäin mahdollisimman nopeasti, siis kipparin toiveesta.

Olin mielestäni aika valmis huomiseen aamulähtöön klo 07.00.

Ja sitten illalla puolen yön paikkeilla se em. loistava ilotulitus, kuin SM-kisat Hki-Tallinna racen lähtiessä Helsingistä, silloin vanhoina hyvinä aikoina.

30.5. su, 210 matkapäivä, Brest – Cherbourg, 177 M

Heräsin 06.40 ja pääsin matkaan 07.40 .

Sää oli pilvinen, mutta ei satanut.

Tuuli W 6-8 m/s. 09.40 oli Brestin ulosmenoväylän suulla ja kurssi kääntyi 100 astetta pohjoisen puolelle. Oin tullut koneella lievään vastavirtaan, mutta nyt se muuttui ankaraksi ja pärskeet sen mukaisiksi, vaikka tuuli oli lähes keventynyt alle 5 m/s. Nopeus vaihteli 2-3 kts välillä vaikka ajoin lähes 6 kts tiukkaa vastaista iso ylhäällä. Virran nopeus oli 3 kts ja meri kuin kiehuva perunakattila. Sisäväylän poijut näyttävät kortilla olevan vieri vieressä, mutta todellisuudessa niiden välivaihtelee 0,5-1,5 M välillä. Ne ovat isoja 3 m korkeita lateraalimerkkejä ja muutama vielä suurempi merkki. Vastaan tuli 4 venettä aika lähekkäin. Olisiko ollut kilpailu ? Pääsivät mukavassa pikkutuulessa hyvään myötävirtaan. 11.40 Pysäytin koneen ja avasin genuan. Tuuli oli aivan takana, joten leikkasin pohjoisen puolelle.

12.20 olin ajanut väylän läpi 20 M. Tästä eteenpäin vedet olivat vapaat ja suunta noin koilliseen.

12.55 vähäinen tuuli oli kuolemassa, joten kone käyntiin jälleen. Tämä taas tätä. Laskin ison, koska paukutti ilkeästi.

15.00 olin matkannut lokin mukaan 41 M, jossa on jonkunverran liikaa kovasta vastavirrasta johtuen. 18.40 Vene kulkee taas 7,5-8 kts hyvässä myötävirrassa. 19.40 panin perunat tulelle. Meri oli tasaantunut kohtuulliseksi. Tankkasin 20 l kannuista tankkiin.

20.30 olen tehnyt matkaa 75,5 M usvassa ja vesikuuroissa ja viime ajat tyynessä koneella lähes koko ajan. Seuraavalle merkilleni on 36 M. Nopeus on edelleen 7,5-8 välillä. Matkaa olin tehnyt 86 M.

23.10 maatkaa takana 86 M eli noin puolet.

Tuuli on parantunut ja nostan purjeet, täyden ison ja avaan genuan kokonaan.

31.5. ma, 211 matkapäivä Brestin ja Cherbourgin välillä.

00.00 on säkkipimeää ja sataa taas . Nopeus on lokin mukaan 5,6 kts, GPS:n mukaan 4,6-4,7 kts.

Maininki on kokonaan hävinnyt.

0550 matka on kertynyt lokin tripin mukaan 123 M ja GPS:n mukaan 114,6 M/22h. Jäljellä on matkaa Cherbourgiin n. 60 M. Auringon noustessa taivaanranta palaa kauniin oranssin ja punaisen välillä. Sade on tauonnut tunti sitten, mutta taivas on ohuessa pilvessä. Tuulen voimakkuus vaihtelee 5 m/s molemmin puolin. Autan koneella matkan tekoa, kuten olen tehnyt koka matkan ajan. 08.15 matkaa Bic Russelin salmeen Guernseyn ja Sarkin saaren väliin on 9,0 M. En ehdi poiketa kummallekaan, vaikka englantilainen breakfast olisi paikallaan. Teen sellaisen itse ja nautiskelen BBC:n aamuohjelmasta.

0950 olen Bic Russelin eteläpäässä. Meri on tasainen, mutta virta erittäin kovaa ja myötäistä. Paikoitellen on pärskeitä ja pyörteitä. 10.256 tankkasin 20 l kanistereista. Matkaa tehtynä GPS:n mukaan 145 ja jäljellä Cherbourgiiin 30 M.

12.30 ajan purjeet ylhäällä Alderneyn salmeen, jossa on todella kova virta, voi olla joskus 6 kts. Onneksi aalto on aika pientä, joten myllerrys ei ole läpi menemätön.

Melkoista pomppua se kuitenkin oli vaikka virta toi läpi. 13.19 sammutan moottorin ja ajattelin purjehtia perille, koska veneitä tuli vastaan solkenaan. Yksi ryhmä näytti kilpailijoilta.

Aikani 5 kts nopeutta purjehdittuani totesin, etene juuri lainkaan. Siihen kuivui seilaus, kovaan vastavirtaan. Ei ihme, että tulivat vastaan niin iloisesti. Loppumatkan 15 M ajoin koneella ja se kesti yli 5 tuntia. Oli todella turhauttavaa, mutta vaihtoehtojakaan ei ollut.

19.16 olin kiinnittyneenä Cherbourgin marinassa. Aisapaikka löytyi helposti.

Matkaa oli lokin tripin mukaan tehty 196,39 M ja GPS:n mukaan 183,2 M.

Kokonaismatkaa 6316 M koko reissun aikana.

Aamulla respaan.

1.6. ti, 212 matkapäivä. Cherbourgissa veneen huoltoa ja turismia.

Satoi kunnon kuuroja aamusta alkaen. Kävin aamulla toimistolla. Siellä kaikki hoitui helposti. Englantia osattiin. Sitten kävin kysymässä öljyn vaihtoa venehuoltoliikkeestä. 180,00 euroa. Ilmoitin liian korkeaksi, koska muissa aikaisemmat olivat maksaneet 100 paikkeilla, jonka tarjosin.

En ollut varma onko pumppuni mukana, mutta päätin ostaa uuden, jos tarvetta on. Löysin vanhan pumpun ja vaihdoin öljyt itse. En tällä kertaa suodatinta. Aikaa meni alle tunti ja siitäkin suurin osa pumpun etsimiseen. Öljyäkin löytyi Kristiina II:lta. Ilta meni kotisoitoissa ja dinnerillä tutussa ravintolassa.

2.6. ke 213 matkapäivä, Cherbourg-Bolougne Sur Mer, matkaa 140 M.

Otin laiturilta vettä ja ajoin tankkauspaikalle toimiston viereen, jossa kävin maksamassa oleskelun eli 45,00 euroa kahdesta päivästä.

Tankkasin dieseliä 54 l, koska enempää ei saanut yhdellä kertaa. Ehkä kymppi olisi vielä mennyt.

10.00 irroitin köydet ja matkaan. Tuulta ei ennusteessa ollut pahasti, mutta pohjoistuulia oli luvassa 6-10 m/s. Nostin toiveikkaana ison ja ajoin ulommaisesta aallonmurtajasta ulos 10.30.

Totesin tuulen olevan lähes vastaista ja työnsin koneella apuja. Virta oli myötäistä.

13.00 pysäytin koneen. Veneen lokinopeus oli 4,3 kts ja GPS:n mukaan mentiin 6,7 -7,5 kts.

Tuuli NE 4-5 m/s eli päin nenua taas vaihteeksi. Useita muita pursia on ollut näkyvissä.

17.25 pysäytin koneen. Tuuli on kääntynyt pohjoiseen päin ja suunnaksi tulee 70-75 astetta, mikä riittää toistaiseksi. 17.45 nopeus veden suhteen oli 5,2 kts ja GPS:n mukaan 3,8-4,0 kts eli vuorovesivirta on kääntynyt vastaan. 20,45 tuuli on kääntynyt jälleen vastaiseksi.

Lämpötilaraportti: Veneen sisällä +14, ulkona +13 ja vesi +11. 22.50 teen vendan ja menen ulos 15-20 M.

3.6. to 215 matkapäivä. Cherbourg – Bolougne.

vastaan, mutta väistöjä ei tarvita. Lämmitin on päällä, koska ulkona on + 10 C. Latailen välillä moottorilla, mutta muuten kuljen pelkillä purjeilla luovien.

07.00 matkaa jäljellä 56 M. 10.00 purjehdittu GPS:n mukaan 122 M vuorokaudessa.

Klo 12.20 tulee ranskalaisia merivoimien aluksia sivulta vastaan. Harasivat jotain. Mukana ollut n. 30 m alus ajoi luokseni ja alkoi tarinoida ranskaksi. Levittelin käsiäni, jolloin kieli muuttui englanniksi . Kovaäänisen äänestä en saanut selvää, mitä kertoivat. Meni VHF:älle ja kutsuin heitä, jonka jälkeen selvisi, että tahtoivat minun häipyvän alueelta, mutta ajatus esitettiin kohteliaasti. Kysyivät voisinko kääntyä etelään, johon vastasin, että olen matkalla pikemminkin pohjoiseen ja voin jatkaa itäistä luoviani, jolloin poistun heidän toivomaltaan alueelta. Niin tehtiin. Iltapäivä meni luoviessa noin 5 kts nopeudella. 16.00 matkaa on jäljellä 28 M ja tuuli koveni, joten tein 1. reivin-

Vene ei nouse ollenkaan tarpeeksi.

4.6. pe, 216 matkapäivä, edelleen Cherbourg-Bolougne

01.00 Ajelin sisään satamaan ja löysin vanhasta muistista eli viime syksyn etelään menosta johtuen, reitin vierasvenesatamaan joelle n. 1 M aallonmurtajalta, mutta hiukan kinkkinen reitti.

01.30 oli köydet kiinni laiturissa.

Matkaa oli kertynyt GPS:n mukaan 190,4 M, lokin tripissä oli 195 M.

Aamulla toimistossa ei ollut ongelmia. Pesin kaksi koneellista pyykiä ja kuivasin kuivurilla. Osa kastui sateessa uudelleen. Tankkasin 30 l dieseliä. Päätin lähteä huomenna aamulla hyvin varhain, koska virta vie pohjoiseen 03.30 alkaen 6h.

Illalla kävin pizzalla kaupungilla vanhan kirkon luona olevalla aukiolla, jossa oli ravintoloiden keskittymä.

5.6. la, 216 matkapäivä. Bolougne- Zeebrugge,

Aamulla oli herätys 03.30. Katselin samalla, kun joen toisella rannalla olevien kalastusalusten laivasto lähti merelle, n. 30 alusta.

04.30 irroitin köydet ja pääsin matkaan. Tuuli oli kevyttä ja sivusta. Nostin ison, mutta koneella piti ajaa. 05.00 olin Calaisin edustalla, mutta sumu estää näkemästä mitään, paitsi silloin tällöin sumusta ilmestyviä veneitä tai matkustajalauttoja. Liikenne oli aika vilkasta. 11.10 olin Dunkerquen edustalla. Matkaa oli jäljellä 35 M. Tuuli on heikkoa ja meri tasainen. Näkyvyys jotain 0,5-1 M .

Koneella ajamiseksi meni koko matka.

Saavuin marinaan 18.30 . Paikka oli vaikea saada, koska siellä oli täyttä eikä toimistosta vastattu VHF kutsuuni. Eräs ranskalainen moottorivene teki hieman tilaa ja pääsin laiturin kylkeen.

Matkaa oli taittunut 84.5 M .

6.6. su, 217 matkapäivä, Zeebrugge – van Helder

Aamusää oli kostea eli sateinen, mutta aika lämmin, yli + 20 C. Sade lakkasi iltapäivällä. Tunsin itseni niin virkeäksi ja hyvin palautuneeksi edelliseltä legiltä, että tutkailtuani vuorovesivirtakarttoja ja aikatauluja päätin lähteä illalla klo 22.00 paikkeilla, jolloin saan 6 tuntia edullista virtaa. Tuuliennuste oli SW W 8-10 m/s eli alle 20 kts yöksi. Muuten tälle viikolle oli luvassa heikkoja tuulia. Tankkasin 30 l kannuihin, säiliö olin täyttänyt niistä. Kävin iltapäivällä kaupassa. Netti toimi veneessä, joten skypetimme pojan kanssa. Lähes koko perhe oli hänen luonaan. Nurin poika perheineen puuttui.

21.15 köydet irti ja 21.50 purjeet ylhäällä. Kristiina II lähti viilettämään rivakassa sivumyötäisessä ja melko äkäisessä aallokossa 7-8 kts kohti van Helderiä Hollannissa.

7.6. ma, 217 matkapäivä. Zeebruggen-vvan Heldet

01.05 20 M takana. Tuuli keveni ja laitoin koneen päälle. Ukkospilvi meni onneksi ohi, mutta häiritsi tuulta ja antoi pienen kunnollisen sadekuuron.

06.35 päivä oli valjennut juuri kuten laskin Europortin ohituksen ajaksi. Sumu oli melkoinen. Näkyvyys allle 0,5 m. Jouduin väistämään paria super konttilaivaa, mutta muuten Rotterdamin suursatamaan vievän väylän ylitys meni oikein hyvin. 51 M olil takana.

0800 jouduin poukkoilemaan kalastusaluksen tieltä. En aluksi tajunnut sitä kalastavaksi troolariksi. SE oli niin iso, että luulin rahtilaivaksi. Täytyi ottaa täysi vauhti päällel 7 kts, että pääsin siitä eroon sen kiertäessä lähes ympyrää, jolloin ei pystynyt ennakoimaan, minne se seuraavaksi suuntaa.

12.00 olil Ijmuidenin edustalla ja näin kaksi purjevenettä ja pari laivaa. Toinen pursi tuli rannasta ja suuntasi van Helderia kohti. Olimme kilpailuetäisyydellä. Vene näytti tutulta tyypiltään. Dehler

34 ? Tuuli WSW 8-9 m/s ja meri alle 3 m aaltoja suurimmillaan keskimäärin. Tuuli keveni muutama maili ennen satamaa ja ajoin koneelle Dehlerin ohi, joka oli ottanut muutaman kaapelin voiton kisassamme. Siinä oli kaksi miestä miehistönä. Minulla Lulu ja Risto , tuuliohjain ja ruoriautomaatti.

17.05 olin perilla köydet kiinni laiturissa.Matkaa oli taittunut GPS:n mukaan 121,9 M ja loki tripin 112,3 M eli enemmän myötäistä kuin vastaista. Normaalit satamaan tulo toimet, soitin Arjalle kävin suihkussa ja valmistin iltapalan.

8.6. ti, 218 matkapäivä, Zeebrugge-Cuxhaven, 175 M

Päätin lähteä iltapäivällä. Suunitelmassa oli poiketa yöksi Bokumin saareen, jossa on hyvä tuttu satama ja jatkaa aamulla toinen puolisko n. 75 M Cuxhaveniin. Borkumissa käynti toisi 20 lisämailia. Kävin aamupäivällä kylillä. noin 1,5 km suuntaansa. Satamassa ei ole muuta kuin yksi ravintola ja toinen suljettu klubi, josta turhaan yritin eilen illalla saada illallisen väärinkäsityksen johdosta. Luulin satamakapteenin ohjanneen minut sinne, mutta hän olikin tarkoittanut Marinassa olevaa pikku kahvilaa. Klubilta minut heitettiin ulos, tosin nätisti. Itse oli kiukkuinen väsyneenä ja nälkäisenä. Tosin viime syksynä veneilijät olivat ruokailleet klubilla.

Satamassa on useita sotalaivoja ja se on merivoimien tukikohta ja koulutuskeskus, sekä merimiesammattikoulu sijaitsee siellä. Texelin kaupunki oli pieni viihtyisän näköinen siisti pikkukaupunki. Siellä oli laivastomuseo ja valtava sukellusvene pihamaalla. En ehtinyt käydä sisällä. Sää oli mukavan lämmin ja tuulta oli ennusteissa E NE 4-5 bf. Täällä VFH:llä annetaan tuulilukemat beuforteina. Kiersin Texelin saaren etelän kautta kartassa 1:400000 kortilla väylä, joka on poijutettu näyttää erittäin tiukalta, mutta todellisuudessa poijujen välit ovat 0,5 – 1,5 M ja poijut 2-3 metrisiä hyvin erottuvia.

15.15 lähdin liikkeelle. Pieni ukkoskuuro ylittää minut texelin saaren länsipuolella. Vettä tulee ja pari kertaa jyrähtää. en ottanut purjeita edes varmuudeksi alas, koska tuntui niin kevyeltä kuurolta.

Tuuli putosi 3 m/s tasolle, joten ajan koneella lähes myötäiseen 6 kts nopeudella.

9.6. ke 219 matkapäivä, van Helder-Cuxhaven

02.00 taas pujottelukilpailu kurveja tekevän kalastusaluksen kanssa keskellä sisäisen liikenteen väylää.

Pääsen eroon vanhoilla konsteilla. Näkyvyys alkoi sumun johdosta heiketä, tosin olin pitänyt tutkaa jo aikaisemmin päällä ja seurannut useiden kalastusalusten liikkeitä.

02.41 matkaa on jäljellä Borkumiin 35 M, kuljettuna 64 M. Ratkaisen aamulla Borkumin väylän suulla menenkö sinne vai jatkanko suoraan Cuxhaveniin 75 M.

06.30 oliln Borkumin väylän suulla. Tuulta ei ole lainkaan ja sumua riittää. Laiva tulee vastaan hyvin hiljaa. Myös muita aluksia näkyy tutkassa useita. Päätän jatkaa suoraan.

Ilmeisesti osa veneistä ei lähde kapealle Borkumin väylälle, vaan odottelee sumun hälvenemistä.

07.40 havaitsin hylkeen köllöttelemässä veneen lähettyvillä alle 30 m. Ei välittänyt muuta kuin kurkisteli Kristiina II:sta. Loppumatka meni sumussa ja varoen muuta liikennettä. Kävin moikkaamassa vaihtelun vuoksi ruotsalaista isoa Firstiä, ehkä 46 tai suurempi. Ajoin vierelle, kaverit tervehtivät, mutta lisäsivät hieman vauhtia ja niin tein minäkin. mentiin 7 kts hetken vierekkäin ja sitten palasin omaan 6 kts matkanopeuteeni.

08.10 tankkasin 30 l. Matkaa on Cuxhaveniin 75 M.

17.10 on matkaa jäljellä 20 M ja koneella mennään 6 kts. Ajan vilkkaasti liikennöidyn Hamburgin väylän reunassa olevaa pienalusväylää Elben suistossa. Sumu on hälvennyt ja kaikenlaisia aluksia on näkyvissä, valtavia konttilaivoja muun muassa kaksiosainen, ja tankkereita ja pienveneitä.

20.30 olen perillä Cuxhavenin Yacht Clubin satamass, joka sijaitsee aivan väylän varrella.

Matkaa on lokin tripissä 169,40 M ja GPS 176,8 M. Olen seilannut Euroopan Atlantin ja Pohjanmeren rannikon Portimaosta Cuxhaveniin 30.5-9.6. välisenä aikana 774 M.

Arja tulee ylihuomenna. Vielä kaksi yötä ja yksi päivä odotusta. Sitten jatketaan yhdessä Kielin kanavasta Itämerelle ja kotivesille.